Tarkastuslautakunnan rooli kunnallisessa demokratiassa 2003

Vastaajat arvioivat, kuinka paljon valtuustolla, hallituksella, lautakunnilla, johtavilla viranhaltijoilla, puolueiden kunnallisjärjestöillä ja valtuustoryhmillä on vaikutusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. He arvioivat myös, minkä verran valtuutetut saavat tietoa kunnan toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta eri lähteistä (muun muassa kunnanhallituksen laatimasta toimintakertomuksesta, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta, lautakuntien vuosikertomuksista ja tiedotusvälineistä).

Kunnan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintaa arvioitiin useilla asenneväittämillä. Niissä punnittiin muun muassa lautakunnan asiantuntemusta, resursseja, raportointikäytäntöjä sekä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan riippumattomuutta muusta kuntaorganisaatiosta. Edelleen pohdittiin, pitäisikö tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja muuta raportointia kehittää esim. laaja-alaisemmaksi, kriittisemmäksi, luettavammaksi sekä enemmän vertailuaineistoja, ehdotuksia ja aloitteita sisältäväksi.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös, kuka tai mikä toimielin hyötyy lautakunnan toiminnasta eniten. Lopuksi selvitettiin tarkastuslautakuntien toimintaan liittyviä ongelmia (esim. hoitaako lautakunta liikaa tilintarkastajan tehtäviä tai ottaako se liikaa kantaa päätöksentekoon ja hallintoon kuuluviin asioihin). Lisäksi kysyttiin, miten valtuuston ja tarkastuslautakunnan yhteydenpitoa voisi kehittää.

Avokysymyksillä kartoitettiin valtuuston, hallituksen, tilintarkastajan, sisäisen tarkastuksen ja virkamiesjohdon välisen työnjaon mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä vastaajan näkemyksiä tarkastuslautakunnan asemasta omassa kunnassa ja lautakuntien maanlaajuisista kehittämistarpeista. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan asuinkunta, luottamustehtävät, sukupuoli, syntymävuosi, perus- ja ammatillinen koulutus sekä ammatti.