Valtarakennetutkimus 1991

Lisäksi kysyttiin mahdollisia poissaoloja työelämästä ja syitä niihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kohtakteja muiden maiden kansalaisiin. Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne.

Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy eri joukkotiedotusvälineissä, missä määrin työnsä vuoksi on yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin ja mitä yhteydenpidon muotoja hän pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Valtaan liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt yms.) vaikutusvaltaa ja eri ryhmien välisten vastakohtaisuuksien voimakkuuksia Suomessa.

Vastaajille esitettiin joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Heitä pyydettiin myös nimeämään haastatteluhetken suurimmat yhteiskunnalliset ongelmat. Perheeseen ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita tutkimuksessa olivat työelämän ja perhe-elämän vaatimusten mahdollinen ristiriita, kotityöt, lastenhoito ja harrastukset.

Vastaajilta kysyttiin onko heidän sukupuolensa vaikuttanut heidän uraansa sekä ovatko he omassa asemassaan pyrkineet edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja jos ovat, miten. Lisäksi heille esitettiin kymmenen naisten asemaan Suomessa liittyvää väittämää ja pyydettiin ottamaan niihin kantaa. Taustatietoja olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi luokiteltuna, asuinlääni, oma ja puolison koulutus, puoluekannatus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin ja tulot.