Uskonnollinen monimuotoisuus 2008: Suomen aineisto

Kysymyksissä vastaaja sai tuoda esille muun muassa, kuinka usein meditoi ja kuinka uskonnollisena pitää itseään. Seuraavaksi kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajalla on nykyisessä ympäristössään uskonnollisia vaihtoehtoja ja kuinka monen eri uskonnollisen suuntauksen kanssa hän ollut henkilökohtaisesti kontaktissa. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan oman uskon fundamentalistisia piirteitä.

Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi onko hän valmis tekemään merkittäviä uhrauksia uskontonsa hyväksi ja ajatteleeko hän, että vain uskonnollinen henkilö voi olla aidosti moraalinen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin asenteista eri ihmisryhmiä kohtaan, kysymällä mitä ihmisryhmiä, kuten juutalaisia tai alkoholisteja, hän ei haluaisi naapurikseen. Suvaitsevaisuuteen ja ksenofobiaan liittyvät kysymykset jatkuivat maahanmuuttajia koskevilla väitteillä.

Vastaaja sai kertoa, mitä mieltä on esimerkiksi siitä, tulisiko maahanmuuttajille tarjota sama elintaso kuin maamme omalle väestölle ja lisäävätkö maahanmuuttajat eri ongelmia kuten rikollisuutta, huumeidenkäyttöä ja sairauksia. Lopuksi vastaajalta kysyttiin hänen sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, kuten kuinka on ottanut osaa ryhmiin tai liikkeisiin, jotka toimivat kehitysavun, lähialueen hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun, kansalaisaktivismin tai kulttuuristen kysymysten puolesta.

Vastaaja sai kertoa myös, kuinka paljon hän antaa hyväntekeväisyyteen rahaa vuosittain. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan jäsenyydestä eri uskontokuntiin, mihin uskonnolliin yhteisöihin tuntee läheisyyttä ja kuinka sitoutunut hän on uskonnollisen yhteisön toimintaan. Taustamuuttujina kyselyssä ovat ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, taloudellinen tilanne, kotitalouden henkilöluku, maahanmuuttajatausta, äidinkieli ja paikkakuntatyyppi.

Lisäksi aineistoon jätettiin aluemuuttuja, joka kuvaa sitä kumpaan otosalueeseen, Helsinkiin vai Etelä-Savoon, vastaaja kuuluu.